Rikosasian R 20/3898 asianomistaja esitti 12. syyskuuta 2020 alkaen kolme kertaa sähköpostin välityksellä Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle asianosaisjulkisen haastemiestiedoksiantotehtävän päiväkirjakortin tietojen saamista koskevan pyynnön, todeten muun muassa seuraavaa: ”asianomistajana asian käsittelyn seuraaminen viranomaisessa kuuluu nimenomaisesti viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 13 §:n 1 momentin piiriin eikä tarkoita sellaista henkilötietojen käsittelyä, jolta voidaan edellyttää mainitun lain 16 §:n 3 momentin mukaisia perusteita”; mutta käräjäoikeus kieltäytyi antamasta tietoja 18. syyskuuta 2020 sihteerin välityksellä todeten: ”Ilmoitetuilla tiedoilla otetta päiväkirjakortista ei anneta, sillä kyse on henkilörekisteristä”.
Kuva 1. Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Sairashuoneenkatu 2 – 4, 20100 TURKU
Asianomistaja pyysi 21. syyskuuta 2020 oikeusasiamiestä tutkimaan käräjäsihteerin menettelyä tietopyyntönsä käsittelyssä. Oikeusasiamies pyysi 24. syyskuuta 2020 käräjäoikeuden laamanni Martti Juntikalta selvitystä asiassa. Laamannin 4. marraskuuta 2020 antamasta selvityksestä ilmenevä arviointi on puutteellinen ja virheellinen, mikä on johtanut väärään lopputulokseen. Perustelujen mukaan virheelliseen ratkaisuun on päädytty ottamalla huomioon asiaan vaikuttamattomia seikkoja, joilla on ohjattu huomioita pois käsiteltävänä olevasta asiasta, mikä viittaa vahvaan ennakkoasenteeseen ja osoittaa piittaamattomuutta virkatoiminnassa noudatettavista säännöksistä sekä julkisen vallan käyttöä muuhun kuin mihin se lain mukaan on tarkoitettu. Kuten lainaus laamannin esityksestä: ”Haastemiesjärjestelmän päiväkirjakorttiin kirjataan tiedoksiannon vastaanottajan nimi ja tiedossa olevat yhteystiedot, asian diaarinumero ja laatu, tiedoksi antava viranomainen ja tiedoksiannon suorittaja sekä määräajat. Päiväkirjakortissa on lisäksi kohdat vastaanottajan yhteystietojen salassa pitämistä koskevalle merkinnälle ja tiedoksiannon toteutumiselle sekä lisätietokenttä. Lisätietokenttä on varattu erilaisille tiedoksiantoon liittyville muistiinmerkinnöille. Kentälle voidaan kirjata muun ohella tieto aggressiivisesta vastaanottajasta, jolle tiedoksianto ei ole mahdollinen haastemiehen turvallisuutta vaarantamatta, samoin kuin tieto esimerkiksi kiinteistöllä usein vapaana olevasta vihaisesta koirasta, henkilön mahdollisesta muusta tavoitettavuudesta tai muita tiedoksiannon toteutumiseen liittyviä muistiinpanoja. Lisätietokentälle kirjatut tiedot ovat osa tiedoksiantotyötä tekevien käräjäoikeuden haastemiesten välttämätöntä yhteydenpitoa toisiinsa virkaan kuuluvien tiedoksiantotehtävien hoitamiseksi ja tärkeä väline haastemiesten työturvallisuuden ylläpitämisessä.” osoittaa sekä alla olevat lainaukset apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta osaltaan osoittavat:
”Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan
viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia”
”Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa”
”Lain 12 §:n 1 momentin mukaan asianosaisella on oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen oikeudenkäyntiasiakirjan sisällöstä”
”Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki)”
”Asianosaisen tiedonsaantioikeutta koskevan 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.”
”ilmoitettujen kieltäytymisperusteiden osalta totean kuitenkin seuraavan.
Henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset eivät koske sellaista henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa (tietosuoja-asetuksen niin sanottu kotitalouspoikkeus).
HE 9/2018 vp, s. 76: ”Lisäksi rikosasioiden tietosuojadirektiivin soveltamisalaan kuuluva henkilötietojen käsittely on rajattu yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, samoin henkilötietojen käsittely, jota luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa…Tietosuojalakia ei siten sovellettaisi henkilötietojen käsittelyyn, jota luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa…”.
Oikeuskirjallisuudessa (Olli Mäenpää: Julkisuusperiaate, 4., uudistettu painos, 2020) on puolestaan todettu, että yleistä tietosuoja-asetusta ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa ja että tällaisia tarkoituksia varten viranomainen voi siten ilman erityisiä rajoituksia luovuttaa henkilötietoja myös kopioina tai sähköisessä muodossa. Edelleen kirjallisuudessa on esitetty, että jos julkisia henkilötietoja on pyydetty kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa käytettäväksi henkilökohtaisiin tarkoituksiin, tiedon pyytäjällä on yleensä myös oikeus saada pyytämänsä tiedot ja oikeus käyttää niitä kyseiseen tarkoitukseen.
Lisäksi totean
laillisuusvalvontakäytännössä katsotun, ettei viranomainen voi evätä
asiakirjapyyntöä viittaamalla aikaisemmin annettuihin asiakirjoihin (dnro
2515/4/08).
Asiassa esitetyn perusteella katson, ettei moitearvostelua ole tässä aiheellista kohdistaa yksittäiseen virkamieheen, vaan saatan käsitykseni menettelyn virheellisyydestä käräjäoikeuden laamannin tietoon.”
Toisin sanonen, käräjäoikeudessa on vastaanotettu asianomistajalta asianosaisjulkisen asiakirjan saamista koskeva pyyntö 12. syyskuuta 2020, mutta se voidaan todeta jätetyn etupäässä laamannin johdolla käsittelemättä asianmukaisesti rikkoen muun muassa viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 11 §:n 1 momenttia ja ylittäen yli yksitoistakertaisesti mainitun lain 14 §:ssä määrätty kuukauden ehdoton määräaika asiakirjatietojen antamiselle.
Ottaen huomioon edellä selvitetyksi tulleen sekä sen, että edelleen käräjäoikeudessa vireillä olevan törkeitä kunnianloukkauksia koskevan rikosasian R 20/3898 vastaaja on oikeudenkäyntiavustaja Paula Pajula (prosessiosoite: Sairashuoneenkatu 7 LH 1, 20100 TURKU) – entinen syyttäjä, joka tunnetaan myös röyhkeydestään ja perusteettomista väitteistään, ei voida välttyä vaikutelmalta, että yksi syy lain rikkomiseen käräjäoikeudessa on ollut rakenteellinen korruptio – epäasiallinen työtuttavuuksien joukkuehenki Pajulan puolesta.
Se, että laamanni on rikosasian R 20/3898 haastemiestiedoksiantotehtävän
päiväkirjakorttia koskevassa
selvityksessään esittänyt, että kortin lisätietokenttään ”voidaan
kirjata muun ohella tieto
aggressiivisesta vastaanottajasta, jolle tiedoksianto ei ole mahdollinen haastemiehen turvallisuutta vaarantamatta” ja pitänyt tätä tietoa tärkeänä haastemiesten
työturvallisuuden kannalta, mutta kuitenkin osaltaan estänyt asianomistajaa
saamasta haastemiestiedoksiantotehtävän päiväkortin tietoja, antaa viitettä
siitä, että rikoksen uhrin – asianomistajan
turvallisuus on laamannille vähemmän tärkeä asia.
Tykistömies
Lähteet:
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu asiassa EOAK/6281/2020 (24.9.2021)
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden rikosasian R 20/3898 päiväkirja
