11. Törkeitä kunnialoukkausrikosasioita koskevan oikeudenkäynnin valmisteluistunnon anatomiaa

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa pidettiin oikeudenkäyntiavustaja Paula Pajulaa vastaajana koskevien 11.10.2018 tapahtuneiden törkeiden kunnialoukkausrikosasioiden R 20/3898 valmisteluistunto 11.11.2021.

1. Aluksi hieman taustaa liittyen törkeiden kunnialoukkausrikosasioiden käsittelyyn käräjäoikeudessa. Haastemies on toimittanut haastehakemuksen Pajulalle 11.9.2020, mikä osoittaa, että käräjäoikeus on viran puolesta (ex officio) tutkinut asianomistajien syyteoikeuden viimeistään vuoden 2020 syyskuussa, eikä haastehakemuksen rikosoikeudellinen substanssi ole tämän jälkeen muuttunut. Huomionarvoista on, että käräjäoikeus ei ole kuitenkaan rikosasioissa pääsääntöisesti noudatettavan käytännön mukaisesti kehottanut vastaaja Pajulaa syyskuussa 2020 vastaamaan kirjallisesti haastehakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

Pajulaa vastaajana koskevat törkeät kunnialoukkausrikosasiat on jaettu käräjätuomari Kirsi Helena Toivoniemen käsiteltäväksi 6.4.2021, mutta käräjätuomari Toivoniemi ei ole keväällä 2021 kehottanut Pajulaa vastaamaan kirjallisesti haastehakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin, mikä osaltaan osoittaa valmistelun luonteen eli sen ettei ole ollut tarkoitustakaan valmistella käsittelyn sujuvuutta selvittämällä madollisimman aikaisessa vaiheessa kirjallisessa valmistelussa riitaisia seikkoja. Syykin on ilmeinen, mitä kauemmin vastaaja Pajula voi olla ottamatta kantaa esitettyihin vaatimuksiin, sitä vaikeampi asianomistajien on valmistautua esittämään näyttöä Pajulan syyllisyydestä valmistelu- ja pääkäsittelyistunnossa. Sen sijaan käräjätuomari Toivoniemi kehotti 30.9.2021 asianomistajia täydentämään haastehakemusta korvausvaatimusten osalta. Asianomistajat täydensivät haastehakemuksia korvausvaatimusten osalta määräaikaan mennessä sekä varasivat mahdollisten Pajulan taholta esitettävien väitteiden johdosta mahdollisuuden todistelun täydentämiseen.

Asianomistajien täydentämien haastehakemusten (joissa rikosoikeudellinen substanssi ei edelleenkään muuttunut) jälkeen käräjätuomari Toivoniemi pyysi Pajulaa antamaan ennakkovastauksen haastehakemuksiin. Pajula ennakkovastauksen asianomistajien avustajat ottivat vastaan vasta maanantaina 8.11.2021. Ennakkovastaukseen oli muun muassa valheellisesti kirjattu: ”Olen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa pitämässäni puheenvuorossa selvittänyt vuonna 2013 tehdyn kotietsinnän kulkua ainoastaan ja vain päämieheni Ilkka Leinon näkökulmasta katsottuna.” Tällaisesta tilanteesta ei nyt kysymyksessä olevassa asiassa kuitenkaan ole kysymys. Pajula ei ole maininnut sanaa kotietsintä, saati, että hän puheenvuorossaan lausuu: ”asianomistaja X:llä ei ole ollut lupaa mihinkään puolustusvoimien tämmöisiin aseisiin, aseen osiin tai patruunoihin, mitkä kuulu puolustusvoimille” ja ”tää rikosperusteisesti tapahtunut haltuunotto liittyy siihen omaisuuteen, jossa on ollut näitä puolustusvoiman leimoja” muuna tietona kuin faktana. Viimeksi mainittujen lauseiden esittämisen yhteydessä 11.10.2018 Pajula ei ilmaissut, että kyse on hänen poliisirikoksista epäillyn päämiehensä mielipiteestä tai, että kyse ei ole hänen totuusvelvollisena oikeudenkäyntiavustajan tehtävässä esittämistä faktatiedoista.

Pajulan ennakkovastauksessa esitettyjen väitteiden johdosta asianomistajat täydensivät todistelua sekä kirjallisesti 9.11.2021 että myös suullisesti valmisteluistunnossa 11.11.2021.

Käräjätuomari Toivoniemen laatiman ja asianomistajien avustajille 10.11.2021 noin klo 15.30 lähetetyn yhteenvedon sivulle 1 on ensimmäiseksi kysymykseksi kirjattu: ”Onko syyteoikeus riidaton?”, vaikka asianomistajien syyteoikeuden olemassaolo on viran puolesta (ex officio) tutkittu jo noin 14 kuukautta aiemmin.

2. Kun valmisteluistunnon alussa läsnäolijat oli todettu, ilmoitti asianomistaja käräjätuomari Toivoniemen menettelyä koskevasta kanteluasiasta. Ilmoitus koski sitä, että käräjätuomari Toivoniemi on toiminut asianomistajaa asianomistajana koskevan rikosasian käsittelijänä Kanta-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin virassa ajanjaksolla 4.1.2019 – 8.4.2021 ja siinä mainitussa lainvoimaista hallintolupapäätöstä koskevassa rekisterimerkintärikosasiassa pyytänyt, ottanut vastaan ja liittänyt Poliisihallituksen lausumia ko. rikosasian aineistoon vuoden 2020 aikana, välittämättä siitä, että Poliisihallitus ei ole ko. rikosasian asianosainen sekä siitä, ettei poliisiviranomaisella ole lainsäädäntöön perustuvaa toimivaltaa arvioida yksipuolisesti lainvoimaisen hallintopäätöksen sisällön merkitystä toisin viranomaismenettelyssä (perustuslaki 98 § 1 ja 2 momentti, 99 § 1 ja 2 momentti). Näin käräjätuomari Toivoniemi on omien sääntöjen mukaan pyytänyt, ottanut vastaan ja liittänyt Poliisihallituksen lausumia ko. rikosasian aineistoon – oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 8 §:n 1 ja tai 2 kohdassa tarkoitettua näyttöä, mikä viittaa vahvaan ennakkoasenteeseen ja osoittaa piittaamattomuutta virkatoiminnassa noudatettavista säännöksistä ja määräyksistä sekä julkisen vallan käyttöä muuhun kuin mihin se lain mukaan on tarkoitettu.

Ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen käräjätuomari Toivoniemi määräsi tauon, joka kesti noin 2 tuntia.

3. Tauon jälkeen asianomistaja pyysi asiaosaisten oikeuksien turvaamiseksi valmisteluistunnon tallentamista, mutta käräjätuomari Toivoniemi kieltäytyi. Syykin tuli esille nopeasti, sillä melko pian oli havaittavissa käräjätuomari Toivoniemen ikään kuin jonkinlainen toimeksiantosuhde tai epäasiallinen työtuttavuuksien joukkuehenki vastaaja Pajulan puolesta, mikä tuli esille muun muassa siten, että käräjätuomari Toivoniemi sinutteli Pajulaa ja kutsui tätä jopa etunimellä – Paula. Valmisteluistunnon aikana ilmeni myös, että käräjätuomari Toivoniemi pyrki karsimaan asianomistajien nimeämää näyttöä ja jopa henkilötodistelua pois erinäisillä tekosyillä.

4. Valmisteluistunnon alussa Pajula myönsi, että syyteoikeus on riidaton. Sittemmin valmisteluistunnon aikana asian tullessa jo muutoin selvitetyksi Pajula myönsi, että hänen viranomaisille useita vuosia esittämä väite siitä, että hän olisi selostanut päämiehensä kannalta asianomistajaan kohdistettua kotietsintää, on perätön, sillä hänen päämiehensä tai kukaan muukaan ei ole suorittanut asianomistaja X:n asuntoon kohdistettua kotietsintää 23.7.2013 rikosepäilyn johdosta taikka mistään muustakaan syystä. Edelleen Pajula myönsi, että hän on esittänyt esittämisajankohtana 11.10.2018 ja sitä ennen hänen käytössään useita kuukausia olleen lainvoiman 15.7.2015 saaneen hovioikeuden tuomion sisällön johdosta perättömäksi tietämänsä väitteen: ”asianomistaja X:llä ei ole ollut lupaa mihinkään puolustusvoimien tämmöisiin aseisiin, aseen osiin tai patruunoihin, mitkä kuulu puolustusvoimille” ja ”tää rikosperusteisesti tapahtunut haltuunotto liittyy siihen omaisuuteen, jossa on ollut näitä puolustusvoiman leimoja”, mutta pyrki nyt väittämään, ettei hän ole esittänyt väitettä tahallaan.

5. Pajula ilmoitti kieltäytyvänsä vastaamasta asian selvittämiseksi pääkäsittelyssä hänelle esittäviin kysymyksiin. Toisin sanoen Pajula ei halua antaa selitystä tai selvitystä tietyistä häntä vastaan puhuvista seikoista, vaikka hän voisi sen helposti tehdä, vaan haluaa vaieta.

6. Kun valmisteluistunnossa käsiteltiin viimeistä kirjallista todistetta, josta on todettavissa, että asianomistaja Y:n 4.8.2020 vireille saattama kanteluasia – aluesyyttäjän ilmeisen epäasiallinen menettely kunnianloukkausrikosasiassa – on jätetty valtakunnansyyttäjän toimistossa asiamukaisesti käsittelemättä ilman aiheetonta viivytystä perustuslain 21 §:ssä säädetyn oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla, niin käräjätuomari Toivoniemi sanoi yhtäkkiä, mutta hetkinen on onko asianomistajilla lainkaan syyteoikeutta. Mitä mieltä Paula on? Pajula tarttui välittömästi käräjätuomari Toivoniemen ojentamaan oljenkorteen ja ilmoitti, mielipiteenään ettei asianomistajilla ole syyteoikeutta. Minkä jälkeen käräjätuomari Toivoniemi määräsi asianomistajilta mitään kysymättä tauon, joka kesti noin tunnin.

7. Tauon jälkeen käräjätuomari Toivoniemi tiedusteli ensin uudestaan Pajulan mielipidettä kanteluasian vaikutuksesta asianomistajien syyteoikeuteen. Tällöin Pajula väitti, että koska aluesyyttäjän ratkaisu koskee kumpaakin asianomistajaa, niin sillä ei ole merkitystä, että vain toinen asianomistajista on kannellut aluesyyttäjän ratkaisusta. Pajula siis pysyi edelleen väitteessään, ettei asianomistajilla ole syyteoikeutta sen johdosta, että aluesyyttäjän ratkaisua koskeva kanteluasia on vireillä valtakunnansyyttäjän toimistossa. Sen sijaan asianomistajien kanta käräjätuomari Toivoniemen tiedusteluun oli se, että nimenomaan siksi koska aluesyyttäjän ratkaisu lopettaa esitutkinta koskee kumpaakin asianomistajaa, niin oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:n 1 momentin nojalla asianomistajilla on edelleen syyteoikeus, eikä aluesyyttäjän menettelyä kunnianloukkausrikosasiassa koskevalla kanteluasialla ole vaikusta asianomistajien syyteoikeuteen. Asianomistajien selvitettyä lakiin perustuvan kantansa käräjätuomari Toivoniemi ilmoitti, että asia (hänen itse viimeisen kirjallisen todisteen käsittelyn aikana luoma tilanne/väite) edellyttää viran puolesta selvittelyä ja että selvittelyn yhteydessä asianosaisilta voidaan pyytää syyteoikeuden selvittelyyn liittyen lausuntoja; todeten lisäksi, että edellytykset pääkäsittelyn lykkäämiselle ovat olemassa.

8. Käräjätuomari Toivoniemen menettelyn kestämättömyyttä osaltaan osoittaa se, että käräjäoikeus on viran puolesta (ex officio) tutkinut asianomistajien syyteoikeuden viimeistään vuoden 2020 syyskuussa sekä se, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:n 1 momentin perusteella asianomistajien syyteoikeus on yksiselitteinen.

9. Käräjätuomari Toivoniemen menettelyn johdosta ei voida sulkea pois, että tämän johtaman ratkaisukokoonpanon (käräjätuomari Toivoniemi, käräjätuomari Anna Kaisa Byman) tarkoitus oli ratkaista 11.11.2021 törkeät kunnialoukkausrikosasiat ensisijaisesti omien sääntöjensä mukaan vai toteamalla, että asianomistajilla ei ole syyteoikeutta ja toissijaisesti epäasiallisessa työtuttavuuksien joukkuehengessä Pajulan hyväksi siten, että syytteet tulevat jollain verukkeella hylätyksi. Näin ollen voidaan pitää ilmeisenä, etteivät törkeiden kunnialoukkauksien uhrit voi saada oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä entisen syyttäjäsisko, Pajulan kotipesässä – Turun oikeustalolla; Pajulan myötäjuoksijan käräjätuomari Toivoniemen johtaessa vähintäänkin epäasiallisessa työtuttavuuksien joukkuehengessä ratkaisukokoonpanoa.

Pajulan teosta voi lukea lisää aluesyyttäjän virheellistä ratkaisua koskevasta kantelusta.

Tykistömies